Syksy 2012

Ensimmäinen jakso olis nyt takana ja toinen jaksokin jo hyvässä vauhdissa, joten vois vähä kertoilla tänne, et mitä ollaan oppilaiden kanssa saatu aikaseks ja muutenki jakaa vähä näitä fiiliksiä.

Kesähän meni mukavasti suurimmaks osaks koulun pihalla maalaillessa (sääkarttoja vahtiessa) ja kesälomaakin ehti muutaman viikon pitää. Fiksumpi kaveri olis varmaan ottanu kuvia kesähommista, mut ei sitä aina tajuu. =) Lyhyesti kerrottuna tuli maalailtua vähän betonikaiteita, metallikaiteita ja ulko-ovia. Ehkä jotain muutakin, ei pysty muistaan kaikkee.

Kiireisestihän tää lukuvuosi on alkanu, mutta toisaalta hiljasena päivänä sitä vilskettä juurikin kaipaa kaikista eniten. Meillä kävi Tampereelta vieraileva tähti, Helena, hakemassa oppia, kuinka olla superhuippu-ammatillinen ohjaaja. Blogissa Hellun mietteitä lisää. Kyllähän siinä yhdeksän viikon aikana ehdittiin vähän tutustua, ja haikeet fiilikset tuli, kun Hellun harjottelujakso läheni loppuaan, mutta eipä hätää, nähdään joka kuukausi, kun suoritetaan yhdessä ammattitutkintoo. :)

Uusien, innokkaiden ykkösten kanssa ollaan päästy kokeilemaan vähän yhtä sun toista maalaamiseen liittyvää. Aika paljon on syksyn aikana saanu toimia myös opettajan sijaisena, mikä on yllättävän rankkaa, mutta kasvattavaa hommaa myös itselle. Sitähän pitää ihan oikeesti miettiä, mitä siellä luokan edessä selittää. Mielenkiintosin tapaus on varmaan ollu, kun rakennusmaalaus puolella tarvittiin muutaman tunnin sijainen opettamaan tapetointia.. Ei ihan se vahvin osa-alue mun CV:ssä, en tiedä kumpi puolisko oppi enemmän, oppilaat vai sijainen. :D Kivana vaihteluna on tullu myös työhyvinvointiliikunnan vetäminen oppilaille, pysyy iteki tikissä ;D

Kolmosluokkalaisilla rekkaprojekti

Mäkiauto työnalla

Ykköset pääsi pihalle maalaileen kaiteita

Rapsakka Vankkuri

Junan osia

Välillä ollaan siivottukin

Jakson lopussa kokeiltiin vähä erilaisia hommiakin. Hopeointiryhmää

Myös kynäruisku- ja trueflameskokeiluakin

Pojat innostu straippaamaan

Hopeoinnin tulosta

Kammioiden huoltoa

Syyslomalle lähdettiin näissä merkeissä.

Syysloman hommia autopuolen opettajien kopissa

Vähän pohjia korjailtuna

Lopputuloksena vähän väriäkin

Nyt loman jälkeen tosiaan alottelin itekin taas opiskelua ammattitutkinnon merkeissä. Kiinnostuneet voi käydä lueskelemassa täältä. Nyt sit kattellaan, mitä jatkossa touhuillaan. :)

People from the land down under !

G´day mate!
Kun Pintakillasta puhuttiin ensimmäisiä kertoja, nii eipä tullu mieleen, että jonain päivänä seisottais australialaisten ympäröimänä meidän omassa hallissa. 

Muutamia viikkoja takaperin Jari ilmotti, että nyt on tulossa porukkaa vähä kauempaa. Paniikinomainen väristys vihlas selkärangan tienoilla. "EN varmasti tuu sanoon yhtään mitään!" (Ai miten niin kielteinen asenne?!) Harvemmin on englanniks höpötelty ihmisten kanssa. Eli siis ihan inhimillinen reaktio. :D

Päivää ennen vierailua harhailin edelleen jossain omissa kuvitelmissani, kaukana ausseista.
Koska olin edelleen lievästi ilmaistuna vastahakoinen ajatukselle, Jari ehdotti josko pyydettäis Sade edustuskeikalle.

H-hetki lähestyy. Sade on paikalla. Mulle annetaan kamera ja sanotaan, että kuvaa. Jännitys alkaa nousta. Seuraavassa hetkessä porukkaa alkaa lappaan ovesta sisään. "No mut mähän vaan kuvaan." Yeah right!

Jari piti ensin parviluokassa pienen esitelmöinnin Pintakillasta ja sen jälkeen vieraat pääsi halliin ihmettelemään.  Paikalla oli myös Hämeen Sanomien toimittaja ja kuvaaja. Saden kanssa pistettiin englannin kielen osaaminen koetukselle, kun porukka tuli jututtaan meitäkin. Hienosti selvittiin ja Sade pääsi vielä poseeraamaan lehtijuttuakin varten vieraiden kanssa!
Ace! ( = Exellent! Very good!)

Sade, Jari ja kansainvälisyyskoordinaattori Anssi Kovanen

Hallin puolella

Adrenaliiniryöpyn seurauksena lähdettiin jopa vieraille järjestettyyn kahvitilaisuuteen. Liekö sitten tarjolla olleissa laskiaispullissa ollut jotain vai syyttääkö hetkellistä mielenhäiriöö, tätä jokainen miettiköön hiljaa itsekseen, mutta kuulinpa omasta suustani sanat "Saden kanssa voidaan lähtee oppaiks kaupungille." Unbelievable!

Pianhan me sitten löydettiinkin ittemme seisomasta Hämeen Linnan pihalta. Voi että kun ihmiset voi olla innoissaan lumesta, varsinkin jos sitä putoo katolta alas, oli se sitten kuinka vaarallista tahansa. Myös hangen alta pilkottava ruoho (joka kyllä oikeesti oli vaan mutaa) ja keltainen lumi aiheuttivat hilpeyttä. Kivastihan eräs vieraista näytti meille kuvan aurinkoisesta hiekkarannasta. "Meillä on +30 astetta lämmintä!" Awesome, meillä oli just -30 astetta pakkasta :D

Linnan pihalla ihmettelemässä putoavia lumia

Linnalta lähdettiin kävelemään kohti Hämeenlinnan keskustaa, meillä oli noin tunti aikaa ennen kuin vieraiden juna lähti Helsinkiin. Niimpä hakeuduttiin kylmettyneiden aussien kanssa kanssa sisätiloihin. Keskustelun ja kuumien kaakaoiden jälkeen saatettiin vieraita lähemmäs rautatieasemaa, ja matkattiin ite takas koululle.
Oon kyl tosi ylpee meistä! Happy, happy!

Kyseinen viikko on alkanu muutenkin melko poikkeuksellisissa merkeissä sillä oon autellu hallityöskentelyn ohella myös ruotsin kielen opiskelussa. Ihan mielenkiintosta vaihtelua tähän elämään! :D

Eipä sitten muuta kuin: Hooroo!

Matkalla maailmaan

Nyt on virtuaalioppimisen päivillä käyty levittämässä tietoutta Pintakillasta. Jarille homma on jo entuudestaan tuttua , mut omasta sekä Saden että Sallan puolesta uskallan sanoo, et kyllähän se nyt jännitti, kun ihmiset (joista suurinosa vielä sattuu olemaan opettajia tai muuten opetuksen puolesta tärkeitä ihmisiä) tuli kyselemään tarkemmin asiasta.

Ensimmäisenä päivänä kasattiin osasto ja jäätiin odottelemaan yleisöö. Pianhan sieltä sit alkokin sitä porukkaa valumaan paikalle. Meillä oli vähän alkeellisemmat välineet kuin muilla, mut ei annettu sen pilata tunnelmaa.

Olihan meillä onneks muutama iPad mukana ;)

Saatiin tyttöjen kanssa olla aika paljolti vaan taustahahmoina, kun Jari hoiti pääasiassa esitelmöinnin. Joten mehän edustettiin sit, niinkun parhaaks nähtiin.

Talven uusinta hupparimallistoo

 

 

Jari ja tytöt kävi seminaarissa vähän höpisemässä, kun meikäläinen piti osastoo pystyssä. Seminaarin jälkeen muutamat uskaltautu jo kyselemään meiltä tytöiltäkin vähän enemmän asiasta ja varsinkin toisena päivänä päästiin enemmän ääneen. Osa porukasta oli mielissään, kun meillä oli oppilaita mukana kertomassa omia näkemyksiiän sosiaalisen median käytöstä osana oppimista.
Melkein tässä pääsee ylpistymään, kun tultiin sanomaan, että meistä on kuultu Corvette-projektin yhteydessä ja kehuttiin kovasti meidän, ja varsinkin Jarin, aikaansaannoksia Pintakillan sekä blogien suhteen.

Kun tapahtuma oli saatu taputeltua kunnialla päätökseen, pakattiin kamat ja lähdettiin huristelemaan kotia kohti. Huonosta ajokelistä huolimatta selvittiin hengissä koululle asti!

Näin jälkeenpäin ajateltuna fiilikset on hyvät, vaikka olis itekin voinu käydä tutustumassa muiden näytteilleasettajien tarjontaan. Mutta näillä eväillä mennään ja nyt jäädään katsomaan, miten Pintakillan tarina jatkuu...

X-Treme Car Show 2011

Syntistä joutua lauantaiaamuna nousemaan aikaseen! Keskiverto ihminen tarvitsee unta vielä viisi minuuttia!! No tulihan siinä 10 minuuttia torkutettua ja sit oli jo pakko nousta. Äkkiä väsään aamupalaa ja laittaan naamaa, että näyttäis edes jotenkinpäin ihmiseltä. Kamat kasaan ja autoon. Roosa ja Salla kyytiin, nokka kohti Turenkia. Siellä ahtauduttiin Saden Saxon kyytiin ja matkaan. Päämääränä X-Treme Car Show, Helsinki. Melkosta kyytiä, mut hienosti selvittiin.

Paikan päällä tietysti ensimmäisenä etittiin Corvette. =) Ei ollu kauheen vaikee löytää, kun oltiin kuultu sisäpiiritietoutta, et osastolla on seittemän metrinen kuuraketti :D

Pienen kiertelyn jälkeen löydettiin myös Girls Garage -osastolta meidän oma Ansku heiluttamassa kynäruiskua. =) Go Ansku!
Aikamme siel pyörittiin eikä kyllä helpottanu yhtään tähän autokuumeeseen!

Ehkä tänä iltana lotossa onnistaa, eikä rahatilanne enää harrastustoimintaa haittaa. (Sormet ristiin!)

Esillä oli siis vaikka minkämoista menopeliä, mut kuvia tuli räpsittyä vain osasta. Näistä ei vissiin oo kauheen vaikee arvata, et minkä vuosikymmenten autot saa sydämen väpättämään.

                                           Loisto reissu, loisto seurassa!

Matkan varrelta!

Tuli sit tossa 1.9. valmistuttua teolliseks pintakäsittelijäks! WOHOO!!
Jotenkin ei oo tullu tässä päiviteltyä näitä blogeja, mut nyt tuntu, et ois oikee aika tehdä jotain.
Kouluhan jatku tossa 10.8. mutta omalla kohdalla ei enää samanlaisena, kun aiemmin. Nykyisin toimin teollisen pintakäsittely puolen ammatillisena ohjaajana. Vaikka työpaikka onkin läpeensä tuttu, niin silti on ollu paljon uusia asioita. Ja tietysti uudet ykköset! Loistavaa sakkia, paljon potentiaalia!
Ja tulihan sinne vanha hyvä tuttu, Corvette <3
Tällä kertaa lähempää tuttavuutta Corvetten kanssa pääsi tekemään Sade & Salla.
Toimintaa pääsee seuraamaan blogeista --> Sallan blogi ja Saden blogi.

Mutta nyt voitais hetkeks palata takasin muistojen kultaamaan aikaan. =)
Tässä siis kuvia opintojen kulta-ajoista..

 Myötätuuli, eka "asiakastyö"

Se ensimmäinen auto <3 Pajero

Vähän toisenlaista pintakäsittelyä lavasteiden merkeissä

Rekan paikkamaalailut <3 Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää <3

Back to school & Mustang

Täytyyhän lastenkin saada kylän coolein kärry

Rakkaudesta ruiskukromaukseen

Se ihan ensimmäinen kosketus pintaan

I call you candy

Välillä vähän vanteitakin

Corvette <3

Olis varmasti paljon paljon muitakin, mut tässä on varmaan ne kohokohdat =)

Rakas päiväkirja!

Lomaa olis jäljellä enää viikko.
Koulu alkaa ja musta tuntuu, etten muista enää mitää! Nyt sit pitäis viel joitai uusia ykkösiä alkaa neuvoon ammatin saloihin. Vähän alkaa sellane pieni paniikki puskeen päälle, kun tietää, et seuraava vuosi ei tuu oleen samanlainen, ku aiemmat. Tässähän pitäis alkaa jo pikku hiljaa valmistuunki. Täytyy varmaa tää viimene viikko pyhittää kertaukselle ja henkiselle psyykkaukselle, etten hajoo uusien oppilaiden edessä! Huh huh mikä ressi päällänsä!

Loppu rysäys!

Tais kesäloma ja helteet temmata mut niin mukaansa, et iha unohdin tänne päivittää viimesen viikon tapahtumat. Maanantaina ei tainnu olla mtn erikoista.. Hirveellä kiireellä vedeltiin ne Cadillac:in osat uudellee pohjamaaliin ja siinä se päivä sit jo meniki. Tiistaiks oltiin sovittu, et mennään koko TP:n (teollisen pintakäsittelyn) jengi Ahveniston monttuun ulkoiluttaan itteemme ja grillaan. Villen kans aamusta kiikutettiin hopeoidut osat toiseen maalaamoon odotteleen jatkokäsittelyjä ja sit vähä jälkijunassa rantauduttiin Ahvenistonjärven rantaan. Paikalla oli siis TP:n kakkoset ja kolmoset. Ideana potkia kolmoset ulos koulusta.

TP:n tyttöjen balettitunti:

 Jeren Pas de ciseaux, eli saksihyppy

 

 

  

    

 

 

 

 

Aleksin hallittu etuviistoon hyppy nilkat ja kädet ojennettuna

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei niin hallittu sivulle ojentuminen

Pojat ei ymmärtäny,et partneri tukee balleriinaa.
Myöskään pään ja hartioiden asennot, eikä vartalon taivutukset tuntunu aina onnistuvan.
Libretton, baletin tarinan sisältävän käsikirjoituksen, noudattaminenkaan ei tuntunu sujuvan:

Siellä huidottiin raajoja miten sattuu, niin ettei vartalon hallinnasta ollu tietookaan..

ei pidetty kiinni ryhmän yhdenaikaisesta liikkeestä..

syöksähdeltiin kuin päättömät kanat..

sekä pelattiin lentopalloa jalkapallon mukaisesti.

EI NÄIN!

Keskiviikkona aamusta Villen kanssa, taas kauheella kiireellä, käytiin lakkaamassa Cadillac:in osat ennen kuin lähdettiin köröttelemään kohti Helsinkiä ja Ateneumia. Reissu oli erittäin mielenkiintonen! Tauluja ei kauheesti ehditty ihasteleen, mut päästiin näkeen sellasta, mitä ihan tavallinen tallaaja ei pääsekään välttämättä näkeen. Eli yleisöltä suljetut paikat esim. kellari ja entisöintitilat. Kuvien ottaminen oli tarkoin määritelty, joten eipä niitä sit siinä uskaltanu ruveta räpsimään, eikä kyl olis siltä ihmettelyltä ees kerenny. Vierailun jälkeen oli hetki omaa aikaa ennen kotiin lähtöö, joten käytiin kaupasta hakemassa juotavaa ettei vaan nestehukka päässy yllättään siinä paahteessa. Perjantaina oliki sit heti aamusta todistusten jako, minkä jälkeen porukalla koitti kesälomalaitumille kirmailu.

Marika kiittää ja kumartaa kuluneesta kouluvuodesta!
Älkää jättäkö aivoja narikkaan vaikka onkin kesä :)