Kun Pintakillasta puhuttiin ensimmäisiä kertoja, nii eipä tullu mieleen, että jonain päivänä seisottais australialaisten ympäröimänä meidän omassa hallissa.
Muutamia viikkoja takaperin Jari ilmotti, että nyt on tulossa porukkaa vähä kauempaa. Paniikinomainen väristys vihlas selkärangan tienoilla. "EN varmasti tuu sanoon yhtään mitään!" (Ai miten niin kielteinen asenne?!) Harvemmin on englanniks höpötelty ihmisten kanssa. Eli siis ihan inhimillinen reaktio. :D
Päivää ennen vierailua harhailin edelleen jossain omissa kuvitelmissani, kaukana ausseista.
Koska olin edelleen lievästi ilmaistuna vastahakoinen ajatukselle, Jari ehdotti josko pyydettäis Sade edustuskeikalle.
H-hetki lähestyy. Sade on paikalla. Mulle annetaan kamera ja sanotaan, että kuvaa. Jännitys alkaa nousta. Seuraavassa hetkessä porukkaa alkaa lappaan ovesta sisään. "No mut mähän vaan kuvaan." Yeah right!
Jari piti ensin parviluokassa pienen esitelmöinnin Pintakillasta ja sen jälkeen vieraat pääsi halliin ihmettelemään. Paikalla oli myös Hämeen Sanomien toimittaja ja kuvaaja. Saden kanssa pistettiin englannin kielen osaaminen koetukselle, kun porukka tuli jututtaan meitäkin. Hienosti selvittiin ja Sade pääsi vielä poseeraamaan lehtijuttuakin varten vieraiden kanssa!
Ace! ( = Exellent! Very good!)
 |
| Sade, Jari ja kansainvälisyyskoordinaattori Anssi Kovanen |
 |
| Hallin puolella |
 |
Adrenaliiniryöpyn seurauksena lähdettiin jopa vieraille järjestettyyn kahvitilaisuuteen. Liekö sitten tarjolla olleissa laskiaispullissa ollut jotain vai syyttääkö hetkellistä mielenhäiriöö, tätä jokainen miettiköön hiljaa itsekseen, mutta kuulinpa omasta suustani sanat "Saden kanssa voidaan lähtee oppaiks kaupungille." Unbelievable!
Pianhan me sitten löydettiinkin ittemme seisomasta Hämeen Linnan pihalta. Voi että kun ihmiset voi olla innoissaan lumesta, varsinkin jos sitä putoo katolta alas, oli se sitten kuinka vaarallista tahansa. Myös hangen alta pilkottava ruoho (joka kyllä oikeesti oli vaan mutaa) ja keltainen lumi aiheuttivat hilpeyttä. Kivastihan eräs vieraista näytti meille kuvan aurinkoisesta hiekkarannasta. "Meillä on +30 astetta lämmintä!" Awesome, meillä oli just -30 astetta pakkasta :D
 |
| Linnan pihalla ihmettelemässä putoavia lumia |
Linnalta lähdettiin kävelemään kohti Hämeenlinnan keskustaa, meillä oli noin tunti aikaa ennen kuin vieraiden juna lähti Helsinkiin. Niimpä hakeuduttiin kylmettyneiden aussien kanssa kanssa sisätiloihin. Keskustelun ja kuumien kaakaoiden jälkeen saatettiin vieraita lähemmäs rautatieasemaa, ja matkattiin ite takas koululle.
Oon kyl tosi ylpee meistä! Happy, happy!
Kyseinen viikko on alkanu muutenkin melko poikkeuksellisissa merkeissä sillä oon autellu hallityöskentelyn ohella myös ruotsin kielen opiskelussa. Ihan mielenkiintosta vaihtelua tähän elämään! :D
Eipä sitten muuta kuin: Hooroo!
Iso peukku teille! Australialaisvieraille jäi varmasti mielenkiintoisia muistoja meikäläisistä. Hienoa, kun olitte osaltanne mukana ketjussa. Itse olin junailemassa tutustumiskäyntiä ja kaikki hoidettiin somevälineillä, vähän sähköpostiakin mukana.
VastaaPoistaViimeksi kun osiattain samaa porukkaa kävi Suomessa, ihmettelivät, miten lukiossa opiskelijat välitunnilla lukivat lehtiä ja kirjoja. Tosi ihmeellistä :)