Matkalla maailmaan

Nyt on virtuaalioppimisen päivillä käyty levittämässä tietoutta Pintakillasta. Jarille homma on jo entuudestaan tuttua , mut omasta sekä Saden että Sallan puolesta uskallan sanoo, et kyllähän se nyt jännitti, kun ihmiset (joista suurinosa vielä sattuu olemaan opettajia tai muuten opetuksen puolesta tärkeitä ihmisiä) tuli kyselemään tarkemmin asiasta.

Ensimmäisenä päivänä kasattiin osasto ja jäätiin odottelemaan yleisöö. Pianhan sieltä sit alkokin sitä porukkaa valumaan paikalle. Meillä oli vähän alkeellisemmat välineet kuin muilla, mut ei annettu sen pilata tunnelmaa.

Olihan meillä onneks muutama iPad mukana ;)

Saatiin tyttöjen kanssa olla aika paljolti vaan taustahahmoina, kun Jari hoiti pääasiassa esitelmöinnin. Joten mehän edustettiin sit, niinkun parhaaks nähtiin.

Talven uusinta hupparimallistoo

 

 

Jari ja tytöt kävi seminaarissa vähän höpisemässä, kun meikäläinen piti osastoo pystyssä. Seminaarin jälkeen muutamat uskaltautu jo kyselemään meiltä tytöiltäkin vähän enemmän asiasta ja varsinkin toisena päivänä päästiin enemmän ääneen. Osa porukasta oli mielissään, kun meillä oli oppilaita mukana kertomassa omia näkemyksiiän sosiaalisen median käytöstä osana oppimista.
Melkein tässä pääsee ylpistymään, kun tultiin sanomaan, että meistä on kuultu Corvette-projektin yhteydessä ja kehuttiin kovasti meidän, ja varsinkin Jarin, aikaansaannoksia Pintakillan sekä blogien suhteen.

Kun tapahtuma oli saatu taputeltua kunnialla päätökseen, pakattiin kamat ja lähdettiin huristelemaan kotia kohti. Huonosta ajokelistä huolimatta selvittiin hengissä koululle asti!

Näin jälkeenpäin ajateltuna fiilikset on hyvät, vaikka olis itekin voinu käydä tutustumassa muiden näytteilleasettajien tarjontaan. Mutta näillä eväillä mennään ja nyt jäädään katsomaan, miten Pintakillan tarina jatkuu...

X-Treme Car Show 2011

Syntistä joutua lauantaiaamuna nousemaan aikaseen! Keskiverto ihminen tarvitsee unta vielä viisi minuuttia!! No tulihan siinä 10 minuuttia torkutettua ja sit oli jo pakko nousta. Äkkiä väsään aamupalaa ja laittaan naamaa, että näyttäis edes jotenkinpäin ihmiseltä. Kamat kasaan ja autoon. Roosa ja Salla kyytiin, nokka kohti Turenkia. Siellä ahtauduttiin Saden Saxon kyytiin ja matkaan. Päämääränä X-Treme Car Show, Helsinki. Melkosta kyytiä, mut hienosti selvittiin.

Paikan päällä tietysti ensimmäisenä etittiin Corvette. =) Ei ollu kauheen vaikee löytää, kun oltiin kuultu sisäpiiritietoutta, et osastolla on seittemän metrinen kuuraketti :D

Pienen kiertelyn jälkeen löydettiin myös Girls Garage -osastolta meidän oma Ansku heiluttamassa kynäruiskua. =) Go Ansku!
Aikamme siel pyörittiin eikä kyllä helpottanu yhtään tähän autokuumeeseen!

Ehkä tänä iltana lotossa onnistaa, eikä rahatilanne enää harrastustoimintaa haittaa. (Sormet ristiin!)

Esillä oli siis vaikka minkämoista menopeliä, mut kuvia tuli räpsittyä vain osasta. Näistä ei vissiin oo kauheen vaikee arvata, et minkä vuosikymmenten autot saa sydämen väpättämään.

                                           Loisto reissu, loisto seurassa!

Matkan varrelta!

Tuli sit tossa 1.9. valmistuttua teolliseks pintakäsittelijäks! WOHOO!!
Jotenkin ei oo tullu tässä päiviteltyä näitä blogeja, mut nyt tuntu, et ois oikee aika tehdä jotain.
Kouluhan jatku tossa 10.8. mutta omalla kohdalla ei enää samanlaisena, kun aiemmin. Nykyisin toimin teollisen pintakäsittely puolen ammatillisena ohjaajana. Vaikka työpaikka onkin läpeensä tuttu, niin silti on ollu paljon uusia asioita. Ja tietysti uudet ykköset! Loistavaa sakkia, paljon potentiaalia!
Ja tulihan sinne vanha hyvä tuttu, Corvette <3
Tällä kertaa lähempää tuttavuutta Corvetten kanssa pääsi tekemään Sade & Salla.
Toimintaa pääsee seuraamaan blogeista --> Sallan blogi ja Saden blogi.

Mutta nyt voitais hetkeks palata takasin muistojen kultaamaan aikaan. =)
Tässä siis kuvia opintojen kulta-ajoista..

 Myötätuuli, eka "asiakastyö"

Se ensimmäinen auto <3 Pajero

Vähän toisenlaista pintakäsittelyä lavasteiden merkeissä

Rekan paikkamaalailut <3 Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää <3

Back to school & Mustang

Täytyyhän lastenkin saada kylän coolein kärry

Rakkaudesta ruiskukromaukseen

Se ihan ensimmäinen kosketus pintaan

I call you candy

Välillä vähän vanteitakin

Corvette <3

Olis varmasti paljon paljon muitakin, mut tässä on varmaan ne kohokohdat =)

Rakas päiväkirja!

Lomaa olis jäljellä enää viikko.
Koulu alkaa ja musta tuntuu, etten muista enää mitää! Nyt sit pitäis viel joitai uusia ykkösiä alkaa neuvoon ammatin saloihin. Vähän alkaa sellane pieni paniikki puskeen päälle, kun tietää, et seuraava vuosi ei tuu oleen samanlainen, ku aiemmat. Tässähän pitäis alkaa jo pikku hiljaa valmistuunki. Täytyy varmaa tää viimene viikko pyhittää kertaukselle ja henkiselle psyykkaukselle, etten hajoo uusien oppilaiden edessä! Huh huh mikä ressi päällänsä!

Loppu rysäys!

Tais kesäloma ja helteet temmata mut niin mukaansa, et iha unohdin tänne päivittää viimesen viikon tapahtumat. Maanantaina ei tainnu olla mtn erikoista.. Hirveellä kiireellä vedeltiin ne Cadillac:in osat uudellee pohjamaaliin ja siinä se päivä sit jo meniki. Tiistaiks oltiin sovittu, et mennään koko TP:n (teollisen pintakäsittelyn) jengi Ahveniston monttuun ulkoiluttaan itteemme ja grillaan. Villen kans aamusta kiikutettiin hopeoidut osat toiseen maalaamoon odotteleen jatkokäsittelyjä ja sit vähä jälkijunassa rantauduttiin Ahvenistonjärven rantaan. Paikalla oli siis TP:n kakkoset ja kolmoset. Ideana potkia kolmoset ulos koulusta.

TP:n tyttöjen balettitunti:

 Jeren Pas de ciseaux, eli saksihyppy

 

 

  

    

 

 

 

 

Aleksin hallittu etuviistoon hyppy nilkat ja kädet ojennettuna

 

 

 

 

 

 

 

 

Ei niin hallittu sivulle ojentuminen

Pojat ei ymmärtäny,et partneri tukee balleriinaa.
Myöskään pään ja hartioiden asennot, eikä vartalon taivutukset tuntunu aina onnistuvan.
Libretton, baletin tarinan sisältävän käsikirjoituksen, noudattaminenkaan ei tuntunu sujuvan:

Siellä huidottiin raajoja miten sattuu, niin ettei vartalon hallinnasta ollu tietookaan..

ei pidetty kiinni ryhmän yhdenaikaisesta liikkeestä..

syöksähdeltiin kuin päättömät kanat..

sekä pelattiin lentopalloa jalkapallon mukaisesti.

EI NÄIN!

Keskiviikkona aamusta Villen kanssa, taas kauheella kiireellä, käytiin lakkaamassa Cadillac:in osat ennen kuin lähdettiin köröttelemään kohti Helsinkiä ja Ateneumia. Reissu oli erittäin mielenkiintonen! Tauluja ei kauheesti ehditty ihasteleen, mut päästiin näkeen sellasta, mitä ihan tavallinen tallaaja ei pääsekään välttämättä näkeen. Eli yleisöltä suljetut paikat esim. kellari ja entisöintitilat. Kuvien ottaminen oli tarkoin määritelty, joten eipä niitä sit siinä uskaltanu ruveta räpsimään, eikä kyl olis siltä ihmettelyltä ees kerenny. Vierailun jälkeen oli hetki omaa aikaa ennen kotiin lähtöö, joten käytiin kaupasta hakemassa juotavaa ettei vaan nestehukka päässy yllättään siinä paahteessa. Perjantaina oliki sit heti aamusta todistusten jako, minkä jälkeen porukalla koitti kesälomalaitumille kirmailu.

Marika kiittää ja kumartaa kuluneesta kouluvuodesta!
Älkää jättäkö aivoja narikkaan vaikka onkin kesä :)

Hopeointi, Part. X !

Dodiih, nyt ois saatu osa hopeoinneista valmiiks. Tuttuun tapaan vastoinkäymisiä oli mukana matkassa, mut  nekin saadaan voitettua!

Tähän väliin olis varmaan ihan hyvä mainita noista aineista, mitä itse hopeointivaiheessa käytetään, koska kauheen moni ei ehkä ymmärrä, jos vaan alan sepustaan kaikkee ympäripyöreetä. :D
Tärkeintä on muistaa, että hopeointikoneen jokaisen säiliön on oltava täysin puhdas!

G4 ja G5. Ne on hopeointikemikaaleja, eli siis nestemäistä hopeaa, jotka yhdistyessään saa aikaan kemiallisenreaktion, jonka seurauksena on hopeapinnoite. Kemikaaleille on hopeointikoneessa omat säiliöt, mutta yhteinen ruisku, joka ruiskuttaa molempia kemikaaleja saman verran. G4:sta ei saa säilyttää painetankissaan, koska se "syövyttää" tankkiaan ja tällöin myös itse kemikaali menee pilalle. G5:sta sen sijaan voi säilyttää tankissaan.

Tislattu vesi / akkuvesi. Tällä erittäin puhtaalla vedellä on hopeointikoneessa myöskin oma säiliö sekä ruisku. Vettä käytetään prosessin useammassakin kohdassa huuhteluun ja puhdistamiseen. (Selviää myöhemmin esitettävissä kuvissa.) Myöskin akkuvettä saa säilyttää sen omassa säiliössä.

A22, eli aktivaattori. Tislattua vettä ja A22-liuosta. Aktivaattori säilyy huoneenlämmössä vain päivän verran, joten sitä ei saa jättää tankkiin.

Josko sit itseasiaan.
Eilen hienosti Villen kanssa ruvettiin suhteuttaan, et kuinka paljon meillä menee aktivaattoria sun muita aineita. Päätettiin sit, et neljä litraa aktivaattoria saa luvan riittää. Tislattua vettä lämmitetään mikrossa kaksi minuuttia/litra, jonka jälkeen siihen lisätään aktivaattoriliuosta (20g/1000g). Tän jälkeen sen annetaan jäähtyä tunnin verran.
Kun sekottelu oli valmis, nii sit mentiin ja kiikutettiin tavarat pihalle maalaamosta ja kaasupolttimen kera suoritettiin plasmakäsittely. (Tyhmä minä en vaan tajunnu ottaa yhtään kuvaa siitä tapahtumasta) "Grillauksen" jälkeen tarttee taas odottaa 20 minuuttia ennen, kun tavaroita voi alkaa hopeoimaan. Jotenka meillä oli noin puoli tuntia "luppoaikaa", joka kyl sit käytettiin hyväksemme ja mitattiin hopeointikoneen aktivaattori- ja G4-tankkien pH-arvot. (Arvojen pitää olla 0.00, sillä pienikin epäpuhtaus saattaa pilata koko hopeointiprosessin.) Mittauksien jälkeen käytiin taas labrapuolelta hakemas vähän lisää tislattua vettä ja täytettiin hopeointikoneen vesisäiliö ja G4-säiliö. Sitte jo päästiinkin tositoimiin!! =)

 Ensin Aktivaattoria niin, että ruiskutettava pinta on yhtenäinen, ei saa jäädä vesinoroja

 Tämän jälkeen huuhdellaan Tislatulla vedellä

Kemikaalien G4 ja G5 ruiskutus aloitetaan kappaleen alaosasta

 Ja jatketaan kunnes pinta on puhtaan valkoinen ja peilipintainen

 Sit  huuhdellaan tislatulla vedellä

 Sumutetaan Speed Seal:ia pintaan, jotta hopeoitumisreaktio päättyisi. Annetaan vaikuttaa 10 sekuntia,

ja sit taas huuhdellaan tislatulla vedellä

Ensimmäinen ikävä vastoinkäyminen tapahtu eilen, kun toinen Cadillakin osista otti ja putos maahan, niin että kolisi. Toinen sattuma yllätti tänä aamuna, kun tavaroita oltiin siirtämässä toiseen maalauskammioon lakattavaks. Toinenkin Cadillakin osa heittäyty lattiatasoon! Tosin se selvis pienemmillä vammoilla, kun kaverinsa. Teletappi-ilmiö tekemisessä: Tehdään se UUDESTAAN alusta asti!!!

 Kaverukset hautomassa loikkaussuunnitelmaansa.


Nooh mut loput osat saatiin roudattua ihan ehjinä odottamaan lakkapinnotusta. Ja Emmin kanssa käytiinkin tuumasta toimeen. Lakkauksessa käytetään kromauksen omaa lakkaa, joka on ihan älyttömän litkua kamaa! Kyllä meitä vähä jännitti mennä tekeen, mut hengissä selvittiin sieltä sit kuitenkin.. Ehkä pientä sellasta valuman poikasta voi olla havaittavissa, mut nepä saadaan helposti korjattua.

Jopas kiiltää! Lakkausta ootellessa..

 Lakkauksen jälkeen

Tää oli kuulemma kellontausta.

Ens viikko onkin sit viimenen viikko ennen kesälomaa, ja maanantaina pitäis saada ne Cadillakin osat pohjista pintaan asti valmiiks.. Ylityökortti on siis käytössä taas, eiks jeah?!? :D

Toimintaa!

Heti aamusta kävi käsky: "Maalaamoon mars!" Ja minähän menin.
Äkkiä kamat sisään, rasvanpoisto ja sit maalia sekottaan. (Maalinahan käytettiin hopeoinnin pohjamaalia, basecoat:ia.) Kyseinen maali pitää sekottaa huolellisesti pohjiamyöten, jotta kaikki pigmentit, sideaineet, liuotteet/ohenteet sekä apu-/lisäaineet varmasti menee sekasin. Maaliin lisätään 20% kovettajaa (en nyt muista minkä nimistä). Ruiskuksi valitsin 1,3 suuttimella olevan RP-ruiskun, koska se soveltuu parhaiten maalaamiseen. Maalit vaan suodattimen läpi ruiskuun ja nokka kohti maalaamoo!
Ennen maalaamista puhalsin osista vielä roskat pois ja kävin ne läpi tahmaliinalla. Paineeksi säädin hieman yli 2 bar:ia.
Ensimmäinen kerros vedetään märäksi, jonka jälkeen annetaan haihtua 10 minuuttia ja sit toinen märkä reissu yli. Ennen uunitusta annetaan haihtua puoli tuntia ja sen jälkeen uunitus tunniksi päälle.
Uunituksen jälkeen kannettiin kamat turvalliseen paikkaan, missä toivottavasti kukaan ei mee niitä hipelöimään. Nythän niihin ei saa missään tapauksessa mennä koskemaan, sillä muuten jää ikäviä sormenjälkiä, joita ei enää saa millään pois.
Loppupäivästä Emmin kanssa katottiin, et hopeointikone on kuosissa ja käytiin labrapuolelta sniikkailemassa vähän tislattua vettä (Tislattu vesi on raakavedestä tislaamalla aikaansaatua erittäin puhdasta vettä. Hopeoinnissa ei muunlaista vettä saa käyttää, ei edes säiliöiden pesuun).
Siinä vähän puhuttiin, et hopeointi on kivaa hommaa, mut siihen sisältyy kauheesti kaikkia alku- ja loppuvalmisteluita sekä tarkkuutta vaativia seikkoja. Jos tätä joka päivä tekis, nii kyl varmaa muistaiski kaiken ilman mitään ongelmia, mut nyt ku tätä tekee sillon tällön, nii aina joutuu vähän lunttaan, et tekeekö nyt varmasti oikein. :D

 Tavarat aseteltuna maalaamoon

 Viinipullo maalauksen jälkeen

 Coca-cola pullo maalauksen jälkeen

 Cadillakin osa on ollu maalattavana jo monesti

 Uudemman kerran mukana oli myös kypärä

Ja sit viel tää puinen Chevy-merkki

Huomenna hommat jatkuu taas uudenlaisten työvaiheiden parissa. :)

Ruiskukromaus, eli hopeointi aluillaan!

Viime viikolla hinkkailtiin vähä lisää osia, joita pitäis alkaa hopeoimaan. BaseCoat:ia, eli pohjamaalia, on pitäny tässä maalailla jo muutaman päivän ajan, mut aina joku on rynnistäny maalaamoon ennen kun ollaan ehditty kamoja sinne roudaileen. Joten tässä on nyt pari päivää vaan lorvailtu pitkin hallia. Turhauttavaa!
Mut ei täs näin lähellä kesäloman alkua oikein viitti mitään kauheen isoo hommaa enää ees alottaa, ku sit senki kans tarttis taas venailla, et millo pääsis maalaileen. Joten oon sit auttanu Emmiä sen jauhemaalausprojektin kanssa.Olis kyl itelläki yks lyhty ollu täs jo yli puoli vuotta, mikä olis pitäny jauhemaalata, mut työssäoppiminen ja Corvette-projekti tupsahti tohon väliin, nii se sit jäi. Siitä oliski saanu hyvin jauhemaalausnäytön tehtyä, mut nyt on jauhemaalamossaki ollu niin kova ruuhka ettei sinnekään oo päässy ite tekeen mitään.
Miten voi ollaki, et just nyt kaikilla on jotain jauhemaalattavaa, kun yleensä sillä saralla ei tapahdu mitään?!?

Nyt, kun pakollinen itkuvinkuparku -osuus on suoritettu, niin hopeoinnista vois laittaa muutaman kuvan :D

 Aiemmin hopeoitu coca-cola pullo hiottiin harmaalla karhunkielellä

 Jonkun auton, en nyt muista minkä, lamppujen kehykset ja joku muu osa pääsi meidän testausten kohteeks

 Jari kiikutti meille viel tällasenki. Tää, ööh, puuosa oli aiemmin lakattu ja nyt se sit vesihiottiin P1000 ja P1200 vesihiomapaperilla ennen pohjamaalausta.

Ja tässä vielä pullo lähes kokonaan hiottuna :)

Näiden lisäks meillä on vielä yks moottoripyöräkypärä, Cadillacin osa ja viinipullo, jotka aiotaan hopeoida.
Eilen hienosti asentelin kaikki osat telineisiin maalausta odotteleen ja kiikutin ne vielä maalaamon viereenki. Tänään tosiaan piti päästä itseasiaan, mut sit tultiinki ilmottaan, et roudaa kamas pois eestä, ku pitää saada yks auto maalaamoon. "Mutta onhan päivä vielä huomennakin", ajattelin. Niin, että huomenna vedellään pohjamaalit ja sit päästään hopeoimaanki, mut sit taas ilmotettiin, et joku pääkompura on jossai huollossa tai jotain, ettei loppupäivästä oikein voi tehdä mitään, ku ei tuu paineilmaa..
Jos heti aamusta, mitä kyl kovasti epäilen, pääsis vetään ees sen pohjamaalin ja torstaina sit vaikka jo hopeoitais.. En kyl uskalla edes toivoo vielä mitään, sillä pessimistihän ei pety!

Voin vaikka päivitellä tätä blogia sit loppuviikon, ku ei täs oikein muutakaa oo. :)

Part.1

Uutta koulublogia pukkaa. Nyt kyl menee hetki ennen ku muistaa, et mitenkäs tää homma laitettiinkaa alulle, joten nyt säädetään tätä ensin pari päivää ja sit vasta aletaan kertoo oikein todenteolla, et mitäs uutta ja jännää koulumaailmaan kuuluu. =)
Vähän voin jo täs vaihees valasta, et Corvette-projektin jälkeen on vähän palauteltu mieleen ruiskukromausta, muovikorjausta, jauhemaalausta sekä opiskeltu myös vähän lentokoneiden päällystämistä ja pintakäsittelyä. Tällä viikolla on myös pidetty yläasteiden kasiluokkalaisille rastipistettä, jossa saa pienen pintaraapasun alaan.  Mut kerrotaan niistä tosiaan sit tarkemmin, kun on tää blogi saadaan sellaseks, että se miellyttää mun silmää. :D